Uutiset

20.10.2016

Yle: Presidentti Kekkosen käsiala muuttui selvästi iän myötä – katso täältä, miten nimikirjoituskin haurastui

Yle: Julkaistu 20.10.2016 klo 18:45

Käsialatutkijan mukaan presidentti Urho Kekkosen vaikeaselkoinen ja nauhamainen käsiala kertoi nopeasta ajattelijasta, jonka käsiala ei pysynyt ajatusten perässä.

Tomi Lindblomilla on lähes sata presidentti Urho Kekkosen nimikirjoitusta. Hän hankkii nimikirjoituksen tai muun Kekkosen kirjoittaman tervehdyksen aina, kun näkee sellaisen myytävänä edulliseen hintaan nettihuutokaupassa.

– Ostin juuri Yhdysvalloista Kekkosen signeeraaman kiitoskortin ja Tamminiemestä tulleen joulukortin. Lisäksi minulla on valtioneuvoston virallisia nimityskirjoja ja muita, joissa on Kekkosen allekirjoitus, kertoo Lindblom, joka omistaa yhden Suomen suurimmista yksityisistä nimikirjoituskokoelmista.

Nuoren Kekkosen käsiala eroaa selvästi vanhan Kekkosen käsialasta. Tämän postikortin Kekkonen kirjoitti 34-vuotiaana.

Kortti oli osoitettu Herra Vahtimestari Vaahteranoksalle Helsingin Kampinkadulle, jonka varrella Kekkoset aikanaan asuivat. Nykyisin katu on nimeltään Urho Kekkosen katu. Kortti on päivätty Asikkalassa 5.8.1934.

Kun lähden Petsamoon ja lähetän tavarani Helsinkiin enkä ole niitä vastaanottamassa, olen rohjennut lähettää tavarani Teidän osoitteeseenne sinne. Tavarat tulevat vasta ehkä ensi viikon puolivälissä sinne. Jos voitte viedä ne asuntooni. Parhain terveisin Urho Kekkonen.

Lindblomin mukaan presidentin käsiala pieneni sitä mukaa kun ikää tuli lisää.

– Nuorena se oli lennokkaampi. Hänen kirjoittamassaan postikortissa 1930-luvulta teksti on paljon isompaa kuin tervehdyksessä, jonka hän kirjoitti vain vähän ennen luopumistaan virasta 80-luvulla.

Kirjoitusvirheitä

Kekkosen käsiala oli hyvin matalaa ja kapeaa ja lisäksi kirjoitettu mustekynällä, joka levittää tekstiä. Teksti on paikoin niin vaikeaselkoista, ettei käsialatutkijakaan saa siitä ensivilkaisulla juurikaan tolkkua.

– Tavata pitää, jos sitä yrittää lukea. Ei todellakaan helppoa tekstiä, toteaa käsialatutkija, grafologi Leena Toivonen.

Kekkosen käsialan tulkinta on tuottanut vaikeuksia myös Lindblomille.

– Minulla on kirjoja, joissa on hänen omistuskirjoituksiaan. Niistä on hyvin vaikea erottaa, kenelle ne on omistettu. Kun kirjoituksia on aikansa katsonut, niitä on oppinut lukemaan.

Ylläolevan, myös paljon kirjoitusvirheitä sisältävän kaksipuolisen kortin presidentti Kekkonen kirjoitti vuonna 1966 opetusneuvos Yrjö Kalliselle.

Hyvä Veli,

Kun luin Heikkilän kirjan Paasikivestä, vaikutti Sinua koskevat kohdat vihamielisiltä ja epäaidoilta. Minun piti siitä kirjoittaakin Sinulle, mutta tiedäthän – pitäisi, pitäisi… Oli paikallaan, että oikaisit, se oli paikallaan ehkä enemmin Paasikiven muiston kuin Sinun itsesi vuoksi. Vaikka Paasikivi ei säästänyt sanoja, ei voi uskoa, että hän olisi Sinulle ja Sinusta sanonut, mitä Heikkilä heittää hänen suuhunsa. Heikkilän kirjassa on paljon pätevää ajan kuvausta, mutta monessa kohti siinä on ala-arvoista tekstiä.

Parhain terveisin

Sinun

Urho Kekkonen

Käsialatutkija Leena Toivosen mukaan Kekkosen käsialan pieni koko, pitkät kirjainten välit ja tekstin nauhamaisuus kertovat nopeasti ajattelevasta ihmisestä.

– Hänellä on ollut hirveän nopea ajatuksenkulku, hän on ajatellut nopeammin kuin pystyi kirjottamaan. Se näkyy myös ilmaisussa, Toivonen tulkitsee.

1980-luvun versiossa tulee pysähdyksiä ja mietintää, että mitenhän tämä nyt menikään.

LEENA TOIVONEN

Ihmisen käsiala voi muuttua vanhetessa eri tavoin.

– Monilla se suurenee, kun näkö huononee. Myös sairaudet tuovat muutoksia kokoon.

Nimensä Kekkonen kuitenkin kirjoitti melko selvästi loppuun asti. Alla voit vertailla presidentin nimikirjoitusta 1930-luvulta ja 1980-luvulta. Jälkimmäisen hän kirjoitti vain vähän ennen kuin virastaluopumistaan.

oivosen mukaan ikä ei yleensä muuta ihmisen nimikirjoitusta kovin paljon, mutta eräänlaista haurastumista on nähtävissä.

– 1980-luvun versiossa alkaa näkyä, ettei teksti ole enää niin tasaista ja liukuvaa. Tulee pysähdyksiä ja mietintää, että mitenhän tämä nyt menikään.

Tapa kiittää

Nimikirjoituksella varustettujen kuvien ja muiden tervehdysten lähettäminen oli Kekkosen tapa kiittää kannattajiaan pitkän valtakautensa aikana. Lindblomin mukaan hän kirjoitti pitkän valtakautensa aikana sadoittain nimikirjoituksia, minkä vuoksi niitä liikkuu edelleen paljon nettihuutokaupoissa.

Hintahaitari on paristakympistä satoihin euroihin, mutta kalleimmat päätyvät melko nopeasti alennusmyyntiin.

– Signeerattu valokuva on aina arvokkaampi kuin yksittäinen paperilappu. Pelkkä nimmari on kovin yleistä tavaraa. Postikuluineen siitä ei ole järkeä maksaa yli sataa euroa.

Painetuista korteista kovia hintoja

Kun Kekkoselle alkoi tulla valtavasti nimikirjoituspyyntöjä, presidentin kansliassa otettiin 1960-luvulla käyttöön painetulla nimikirjoituksella varustetut kuvat ja kiitoskortit. Lindblom kertoo, että jotkut yrittävät repiä niistäkin kovaa hintaa netissä.

– Ne on painettu sinisellä musteella, jotta ne näyttäisivät aidoilta. Näen niitä monesti myynnissä 150–300 euron hintaan, vaikka niillä ei ole muuta arvoa kuin muistoarvo.

Keräilijän kokemus auttaa erottamaan aidon nimmarin väärennöksestä tai kopiosta.

– Näen hyvin pienistä asioista sen, että tuo on painettu, tuo on valokuva. Väärennöksen taas erottaa, koska käsialan matkiminen on tosi vaikeaa. Yhdysvalloissa väärennökset ovat bisnes, niillä on tienattu miljoonia.

Mannerheim arvossaan

Valtionpäämiesten nimikirjoitusten kerääminen on yleinen harrastus etenkin Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa ja Intiassa. Lindblom arvioi, että ulkomailla Suomen presidenteistä arvokkain nimikirjoitus on marsalkka Mannerheimilla.

– Hänen kautensa oli aika lyhyt. Minulla on monta mannerheimia mutta vain yksi, joka on presidenttiaikana kirjoitettu. Yhdysvalloissa sen arvo olisi parituhatta euroa, Suomessa vain muutama satanen. Täällä ei ole kysyntää.

Vaikka Kekkosen nimmareita ei pidetä ulkomailla kovin suuressa arvossa, Suomessa niille riittää kysyntää.

– Kekkonen on kulttihahmo. Eräs nuoriherra osti minulta polttarilahjaksi signeeratun Kekkosen valokuvan kaverilleen, joka on kekkosfani.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin kuvineen tästä. »

Uutiset

28.4.2017
IL: Omistaja ei myy: Presidentti Kekkosen virka-Chryslerista on tarjottu jo 100 000 euroa

23.4.2017
HS: Pääministeri Aleksei Kosygin oli suomalaisille tutuin neuvostojohtaja – Moskova kielsi Kekkoselta viimeisen tapaamisen

18.3.2017
Yle: ”Tämä kuva valehtelee enemmän kuin mikään muu kuvani” – V.K. Hietanen todisti Kekkosen ja neuvostojohtajan jäätävän tapaamisen

21.2.2017
Yle: Kansalaisaloite: Urho Kekkoselle oma liputuspäivä

6.12.2016
Yle: Mitä Kekkonen söisi tänään?

20.10.2016
Yle: Presidentti Kekkosen käsiala muuttui selvästi iän myötä – katso täältä, miten nimikirjoituskin haurastui

19.10.2016
IL: Kekkonen puhui viimeisinä vuosinaan kauniisti Sylvistään: ”Siinä oli hieno ihminen”

31.8.2016
MTV: Kekkosen elämä kuvina – kuolemasta 30 vuotta

31.8.2016
Keskisuomalainen: Kekkonen kuoli 30 vuotta sitten – tätä hän merkitsee nykyihmisille

25.8.2016
Eeva: Harvinaiset kuvat! Urho Kekkonen ja lastenlapset Eevassa

24.8.2016
Apu: Ennen julkaisemattomat nauhat: Kekkonen lausuu runoja!

23.6.2016
IS: Harvinaislaatuinen video Urho Kekkosen juhannuksesta – näin presidentti kylpi savessa

23.5.2016
Yle: ”Kekkonen osasi käyttäytyä kuin paraskin mannekiini” – kuvaaja seurasi presidenttiä tämän matkalla synnyinkotiinsa

5.3.2016
Kainuun Sanomat: ”Van jo oli Kekkosen näkönen mies”

1.3.2016
MTV: Kekkonen hiihti joka päivä – mutta oliko tyyli väärä?

1.3.2016
MTV: Kekkonen astui virkaan tasan 60 vuotta sitten – ja yleislakko pysäytti Suomen

28.2.2016
HS: Vaalivoiton ja virkaanastujaisten välissä Urho Kekkonen pakeni hiihtoretkelle Kainuuseen

24.2.2016
HS: Hiihtoretkillä on syntynyt monta poliittista suurpäätöstä – Kekkostiet, Rukan lumet, lobbausta Lapissa

19.2.2016
Yle: Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

15.2.2016
Yle: Tutkija: Urho Kekkonen teki itsestään brändin jo ennen brändejä

18.10.2015
LS: Retrobuumi jyllää

15.10.2015
IS: Kuvat: Kekkonen ei ollut aina kalju – tältä tuleva presidentti näytti teini-ikäisenä

13.10.2015
MTV: Oliko Kekkonen hipsterien edelläkävijä? Harvinaisia kuvia julki

22.9.2015
MTV: Tiesitkö? Suomalaisen suosikkiruoan nimi on Kekkosen keksintö

3.9.2015
IS: Tähän Kekkonen olisi halunnut vaihtaa nimensä – 115 faktaa UKK:sta

1.8.2015
LS: Kekkonen juhlisti raumalaisen työn päivää

14.4.2015
Kansan Uutiset: Urho Kekkonen, hauenkalastaja

3.9.2014
Turun Sanomat: Urho Kekkonen: Perkele, kanaa minä en syö!

14.11.2013
Yle: Mies, joka ampui Kekkosen hirven

15.11.2012
MTV: Tällaisia lahjoja presidentit ovat saaneet

9.11.2012
Maailman Historia: Kekkonen oli metsänkin kuningas

29.3.2012
MTV: Tamminiemi oli vallan keskus, mutta ennen kaikkea koti

8.3.2012
LL: Nainen, joka Kekkos-Urkkia kosi

25.2.2011
MTV: Kekkosen reliefi paljastettiin Tallinnassa

3.9.2010
Yle: Kekkonen rokkaa ja taiteilee

11.2.2010
Yle: Kekkosen hiihtoreissu toi terästehtaan

7.8.2009
Yle: Kekkonen rakasti kalaa, ruisleipää ja voita

1.10.2008
MTV: Kekkosen julkaisematon näytelmä löytyi arkistosta

25.9.2005
Yle: Kekkosen kädenjälki näkyi Linnan ruokalistoissa

6.7.2002
MTV: Kekkonen suomalaisten suurin kansallinen esikuva

1.9.2000
VU: Hurtti huumori oli presidentti Urho Kekkosen elämänasenteen pohjavireenä

11.3.2000
MTV: Urho Kekkosen Tarton vierailu palautti Viron suomalaisten mieliin

2.10.1988
Kekkosen kalaretket koottu yksiin kansiin – Tiedot viimeiseltä kalaretkeltä täsmentyvät

26.7.1985
Aamulehti: Kekkonen, Kainuu ja Kansa

23.2.1981
IS: Nyt UKK-ladulle

1.5.1980
Aamulehti: UKK saa Leninin palkinnon

11.4.1980
Aamulehti: UKK saa nimikkomerkin

20.10.1979
Aamulehti: UKK KUNTOILUN LAISTAMISESTA: Jokainen syy on tekosyy

7.9.1979
Aamulehti: Kekkoselle taas uusi tohtorinhattu

31.8.1979
IS: Presidenttimme ruusu

30.6.1979
Aamulehti: Juhlamitali UKK:lle

21.4.1978
Aamulehti: Kekkonen hiihtelee Saivaaralle tänään

2.3.1978
Aamulehti: Kekkoselle Lappiin kivipolku

15.6.1976
Aamulehti: UKK:lle 360 metrin nimikkosilta Naantaliin

19.9.1975
IS: 1 000 000 lahjoituksia Kekkosen kunniaksi

30.8.1975
Aamulehti: UKK pääsi seteliinkin

23.6.1972
Aamulehti: Presidentti lähti lohia narraamaan

3.9.1971
Aamulehti: Kekkosella hattuja virkakauden loppuun