Uutiset

3.9.2015

IS: Tähän Kekkonen olisi halunnut vaihtaa nimensä – 115 faktaa UKK:sta

Iltasanomat: Julkaistu 3.9.2015 klo 15:18

1. Täden saamme tilaisuuden ilmotta, että olemme voineet hyvin vaan meille syntyi tämän kuun 3. päivänä riski ja reipas tukki poika”, kirjoitti Juho Kekkonen kirjeessä syyskuussa 1900.

2. Urho Kaleva Kekkonen syntyi Pielavedellä savutupaan, jota alettiin kutsua Lepikon torpaksi.

3. Kekkoset eivät kuitenkaan olleet torppareita. Juho Kekkonen oli metsätyönjohtaja.

4. Urholla oli pikkusisko Siiri (1904–1969) ja veli Uuno Johannes (1910–1962), joka tunnettiin Jussina.

5. Perhe muutti jo vuonna 1906 Kuopioon isän töiden vuoksi. Lopulta asetuttiin Kajaaniin, josta tuli Urhon koulukaupunki.

6. Kansakoulun kolmannen luokan syyskauden lukion keskiarvo oli 7,5 vuonna 1909.

7. Isä oli olisi halunnut pojastaan työnsä jatkajan ja otti tämän mukaan tukinuittoon.

8. Urho piti kuitenkin enemmän kirjoittamisesta. Jo vuonna 1914 hänen tekstejään julkaistiin Kajaanin Kaiussa.

9. Urho piti lapsena ja nuorena sukunimeään rumana. Hän harkitsi sen muuttamista Kultarannaksi tuttavien mökin mukaan.

10. Myöhemmin hän sai lomapaikakseen vähän hulppeamman Kultarannan.

11. Kekkonen liittyi Kajaanin suojeluskuntaan vuonna 1917. Hän harkitsi lähtöä jääkäriksi Saksaan.

12. Kansalaissodan alkaessa Kekkonen liittyi valkoisten puolella taistelleeseen Kajaanin sissirykmenttiin ja jätti koulun kesken.

13. Kekkonen kirjoitti Kajaanin lehteen: ”Epävarmuus tokko kerkiäisi yhteenkään kunnon taisteluun ennen sodan loppua”.

14. Kekkonen sai tulikasteen Kuopion valtauksessa 6. helmikuuta.

15. ”Eihän sodassa joka kuula satu, vaikka alussa niin luultiin”, Kekkonen kirjoitti.

16. Kekkonen palkittiin tiedusteluretkeen osallistumisesta toisen luokan Vapaudenristillä.

17. Kekkonen osallistui Mannerheimin voitonparaatiin Helsingissä 16.5 1918.

18. Toukokuun lopulla Kekkonen oli yhä sotilaana Haminassa, kun hänet määrättiin mukaan kymmentä siviiliä kuljettaneeseen vartio-osastoon.

19. Osastoa komentanut jääkäri määräsi Haminan valleilla Kekkosen johtamaan miesten teloitusta.

20. Erikoista on ollut se, että milloin on ollut vaikeuksia, epäonnea, vastoinkäymisiä ja mielipahaa, on mieleeni noussut tämä Haminan tapahtuma kuin painajainen”, Kekkonen pohti yli 60 vuotta myöhemmin.

21. Kekkonen kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin lyseosta vuonna 1919.

22. Armeijan käytyään hän aloitti lakitieteen opinnot Helsingissä vuonna 1921. Hän valmistui vuonna 1926.

23. Vuonna 1924 Kekkonen voitti Suomen mestaruuden korkeushypyssä tuloksella 185 senttiä. Hän sai korkeushypyssä Kalevan kisoissa eri vuosina myös kolme pronssia.

24. Vuonna 1924 Kekkonen voitti myös vauhdittoman kolmiloikan Suomen ennätystuloksella 9,72 metriä.

25. Kekkosesta tuli Ylioppilaslehden päätoimittaja kuten monesta muustakin tulevasta vaikuttajasta.

26. Kekkonen toimi Akateemisessa Karjala Seurassa, joka sai äärioikeistolaisen leiman.

27. Lakitieteen ylioppilaana Kekkonen työskenteli etsivässä keskuspoliisissa, suojelupoliisin edeltäjässä.

28. Etsivässä keskuspoliisissa työskenteli konekirjoittajana Sylvi Uino.

29. Urho ja Sylvi menivät naimisiin vuonna 1926.

30. Kaksospojat Matti ja Taneli syntyivät vuonna 1928.

31. Vuonna 1930 Kekkosesta tuli Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja AKS:n mandaatilla. Hän kuitenkin alkoi epäillä AKS:n ajatusmaailmaa.

32. Kekkonen erosi vuonna 1932 AKS:sta, koska järjestö ei tuominnut Mäntsälän kapinaa.

33. Kekkonen toimi vuonna 1932 Suomen yleisurheilujoukkueen johtajana Los Angelesin olympialaisissa ja hänet valittiin Suomen urheiluliiton johtoon. Los Angelesissa hän riitaantui Ruotsin urheiluliiton kanssa ammattilaiseksi syytetyn Paavo Nurmen kisoista sulkemisen vuoksi. Kekkonen katkaisi kostoksi Suomi–Ruotsi-yleisurheilukisat vuosien ajaksi.

34. Kekkonen liittyi maalaisliittoon vuonna 1933. Ensimmäinen yritys päästä eduskuntaan ei onnistunut.

35. Kekkonen johti Suomen yleisurheilujoukkuetta jälleen Berliinin kisoissa vuonna 1936, jolloin hänestä tuli myös lakitieteen tohtori.

36. Kekkonen valittiin eduskuntaan vuonna 1936 Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Hänet nimitettiin saman tien Kyösti Kallion johtaman hallituksen oikeusministeriksi.

37. Vuonna 1937 Kekkosesta tuli A.K. Cajanderin punamultahallituksen oikeusministeri.

38. Vuonna 1938 Kekkonen yritti turhaan lakkauttaa Isänmaallisen Kansanliikkeen. Se merkitsi lopullista välirikkoa äärioikeiston kanssa.

39. Kekkonen ei ollut mukana talvisodan alussa nimitetyssä Risto Rytin hallituksessa.

40. Vuonna 1940 hän vastusti rauhantekoa Neuvostoliiton kanssa ja jätti osallistumatta eduskunnan äänestyksestä.

41. 1940–1943 Kekkonen toimi Siirtoväen huollon keskuksen johdossa.

42. Sodan alkuvaiheessa Kekkosen veli Jussi menetti näkönsä taistelussa.

43. Vuonna 1942 Kekkonen alkoi kirjoittaa Suomen Kuvalehteen nimimerkillä Pekka Peitsi, jota alunperin käytti Wolf H. Halsti. Aluksi kirjoitusten sävy oli hyökkäyshenkinen ja ”ryssänvihainen”.

44. Kekkosesta tuli Hitlerin Stalingradin tappion jälkeen hiljalleen Suomen rauhanopposition jäsen.

45. Vuonna 1944 Valtiollinen poliisi pisti Kekkosen matkustuskieltoon, koska häntä epäiltiin Tukholmaan kaavaillun pakolaishallituksen tulevaksi jäseneksi.

46. Lokakuussa 1944 Kekkonen otti kotonaan vastaan valvontakomission lähetysneuvos J. Jelisejevin. Vierailu käynnisti luottamukselliset suhteet neuvostoliittolaisiin.

47. Kekkosesta tuli J.K. Paasikiven hallituksen oikeusministeri vuonna 1944.

48. Vuosina 1945–1946 pidetyt sotasyyllisyysoikeudenkäyntien hoito kuului oikeusministeri Kekkoselle. Hänen osallisuudestaan niihin kiistellään yhä.

49. Paasikivi valittiin presidentiksi vuonna 1946. Kekkonen ei jatkanut ministerinä vaan toimi Suomen pankin johtokunnassa ja eduskunnan puhemiehenä.

50. Vuonna 1948 Kekkonen oli mukana Moskovassa, kun YYA-sopimus solmittiin.

51. Kekkonen oli vuoden 1950 presidentinvaalissa ehdokkaana. Paasikivi voitti.

52. Paasikivi nimitti Kekkosen samana vuonna pääministeriksi.

53. Vuosina 1950–1956 johti viittä eri hallitusta. Ainoa katkos oli vuosina 1953–1954, jolloin edistyspuolueen Sakari Tuomioja ja RKP:n Ralf Törngren olivat pääministereinä kumpikin muutaman kuukauden.

54. Vuonna 1956 Kekkonen pyrki presidentiksi tosissaan. Hänen tiensä yritettiin katkaista valtavalla huhumyllyllä mm. yksityiselämän toilauksista.

55. Kekkonen voitti vaalien kolmannella kierroksella sosiaalidemokraattien ehdokkaanK.A. Fagerholmin äänin 151-149.

56. Kekkosen poika Taneli oli naimisissa Fagerholmin tyttären Britan kanssa.

57. Kekkonen oli Suomen kahdeksas presidentti.

58. Kekkosen virkaanastumispäivänä 1. maaliskuuta 1956 alkoi yleislakko.

59. Juhannuksena 1957 presidentin kesäasuntoa Kultarantaa kohti ammuttiin mahdollisesti murhatarkoituksessa. Kekkonen määräsi vaikenemaan asiasta.

60. Vuonna 1957 Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrushtsev vieraili Suomessa. Hänestä ja Kekkosesta tuli hyviä ystäviä.

61. Kekkosella oli yhä paljon vastustajia Suomessa. Vuoden 1960 presidentinvaaleja varten he yhdistivät voimansa, jotta Kekkosen sijalle valittaisiin oikeuskanslerina toiminut Olavi Honka.

62. Seurasi ns. noottikriisi, jossa Neuvostoliiton uhka pelästytti Honka-liittolaiset. On väitetty, että Kekkonen pyysi nootin Neuvostoliitolta.

63. Olavi Hongan luovuttua Kekkonen valittiin helposti presidentiksi. Hän sai 199 valitsijamiesten 300 äänestä.

64. Vuonna 1963 alkoi presidentinsuhde diplomaatinrouva Anita Hallaman kanssa. Se oli julkinen salaisuus.

65. Kekkosen muiksi rakastajattariksi on väitetty useita naisia. Varmana pidetään 1950-luvulla suhdetta toimittaja Ann-Marie Snellmanin kanssa.

66. Kekkonen oli 1950-luvulla ottanut itselleen kunnian Porkkalan palautuksesta. 1960-luvun alussa hän neuvotteli tosissaan neuvostoliittolaisten kanssa ainakin Viipurin alueen palautuksesta.

67. Hanke kaatui, kun Kekkosen ystävä Hrustshev syrjäytettiin vuonna 1964.

68. Kekkosen ja Hrustshevin ystävyys oli aitoa. Vielä syrjäyttämisen jälkeen Neuvostoliitossa käynyt Kekkonen toivoi turhaan pääsevänsä tapaamaan käytännössä kotiarestissa ollut Hrustshevia.

69. Vuonna 1965 Kekkonen kiipesi Tunisiassa taatelipalmuun.

70. Vuonna 1968 ilmestyi Sylvi Kekkosen viimeinen teos Lankkuaidan suojassa. Rouva Kekkonen kirjoitti puolenkymmentä kirjaa.

71. Vuoden 1968 presidentinvaalissa Kekkosta vastassa olivat kokoomuksen Matti Virkkunen ja SMP:n Veikko Vennamo.

72. Kekkonen voitti vaalit helposti, mutta suuttui tavasta, jolla Vennamo häntä kampanjan aikana arvosteli.

73. 1950-luvulla Vennamo kuului Kekkosen suosikkeihin maalaisliitossa ja Kekkonen nosti hänet ministeriksi. Kun miehet riitaantuivat, Vennamo perusti oman puoleensa.

74. Vuonna 1970 Vennamon SMP sai ”jytkyn” eduskuntavaaleissa. Vaaleja televisiosta seurannut Kekkonen tunsi olonsa huonoksi ja hänellä todettiin sydänkohtaus.

75. Vuonna 1972 Kekkosen ja neuvostojohtaja Brezhnevin keskusteluja sisältäneet ns. Zavidovo-paperit vuosivat julkisuuteen.

76. Kekkonen esitti asian niin vakavana, että ei olisi ollut käytettävissä presidentiksi. Välivaiheiden kautta tämä johti siihen, että hänet valittiin poikkeuslailla presidentiksi eduskunnassa.

77. Poikkeuslaki meni läpi äänin 170–28 ja jatkoi virkakautta vuodesta 1974 vuoteen 1978.

78. Kekkosta on epäilty koko näytelmän järjestämisestä. Syyksi on väitetty, että häntä ei enää huvittanut taistella vaaleissa Vennamoa vastaan.

79. Kekkosen vaimo Sylvi kuoli joulukuussa vuonna 1974. Kekkosen muista naissuhteista huolimatta suhde oli lämmin loppuun asti ja Kekkonen murheen murtama.

80. Sylvin kuoleman vuoksi Linnanjuhlat peruttiin.

81. Kekkonen pääsi 500 markan seteliin vuonna 1975.

82. Yksi peruste Kekkosen valinnalle oli, että hän halusi viedä rauhassa loppuun Helsingissä pidettävän Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen.

83. Ety-kokous pidettiin heinä-elokuussa 1975 Finlandia-talossa. Mukana olivat 35 maan valtiopäämiehet tai pääministerit.

84. Heistä kaksi, Ruotsin ja Italian pääministerit Olof Palme ja Aldo Moro murhattiin myöhemmin. Romanian Nikolai Ceausescu teloitettiin.

85. Kekkonen toivoi saavutuksestaan Nobelia, jota ei saanut. Sen sai neuvostoliittolainen toisinajattelija Andrei Saharov.

86. Vuonna 1975 uutisoitiin, että Peurangan kuntoutuskeskuksen testissä 74-vuotiaalla presidentillä olisi todettu 40-vuotiaan kunto.

87. Vuosikymmeniä myöhemmin laitoksen työntekijät kiistivät näin sanoneensa vaan että toimittaja oli kirjoittanut väärin juttuunsa.

88. Kekkonen ja hänen henkilääkärinsä Rikhard Sotamaa testasivat Peurangassa myös, alentaako viski vai konjakki enemmän kuntoa.

89. He joivat edellisiltana runsaasti ja hölkkäsivät aamulla testiin.

90. Vanhaksi asti hiihtänyt Kekkonen kehui, että silloin ”ikään kuin pommi räjähtää päässäni alitajunnassa kypsynyt ajatus ja ilman pohtimisen vaivaa päässäni on suunnitelma sen ratkaisemiseksi, mikä on vaivannut”.

91. Vuoden 1978 presidentinvaalissa Kekkonen sai 82 prosenttia äänistä ja taakseen 260 valitsijamiestä.

92. Kekkonen oli vallan huipulla yksinäinen. Hän riitaantui seuraajakseen aiemmin povatun Ahti Karjalaisen ja entisen luottomiehensä Johannes Virolaisen kanssa.

93. Todellisuudessa Kekkosen terveys oli horjunut jo 1970-luvun alkupuolelta asti. Hän kärsi muistihäiriöistä, joita salailtiin julkisuudessa.

94. Itsenäisyyspäivänä 1980 Kekkoselta tukkeutui aivoverisuoni ja hän kärsi harha-aistimuksista. Kevättalvella 1981 Kekkosen kunto oli niin huono, että hän harkitsi eroamista.

95. Vuonna 1981 Kekkonen oli ollut presidenttinä 25 vuotta. Sen kunniaksi Kampinkatu, jolla Kekkonen pitkään asui, nimettiin Urho Kekkosen kaduksi.

96. Kekkonen on ainoa presidentti, joka on saanut Helsingistä kadun virassaollessaan.

97. Kekkonen joutui vastakkain pääministeri Mauno Koiviston kanssa huhtikuussa 1981.

98. Vaikka Kekkonen halusi, Koivisto ei eronnut vaan ilmoitti, että hallituksen pitää nauttia eduskunnan eikä presidentin luottamusta.

99. Järkytys ensimmäisestä merkittävästä poliittisesta tappiosta neljännesvuosisataan nopeutti Kekkosen kunnon huonontumista. Kekkonen ryhtyi valmistelemaan eroa.

100. Kotiryssien kuningas Viktor Vladimirov varoitti Kremliä, mutta sitten tuli rauhoittavia uutisia.

101. Loppukesästä Kekkonen tunsi olonsa paremmaksi ja päätti lähteä kalastamaan Islantiin.

102. Henkilääkäri Erkki Kivalo vastusti matkaa. Toinen henkilääkäri Pentti Halonenkannatti ja lähti itse mukaan.

103. Kalastusretki meni aivan pieleen. Kekkonen liukasteli ja ärähteli.

104. Matkan jälkeen hänen otteensa todellisuudesta horjui. Ajantaju meni.

105. Matkan jälkeen Kekkonen pystyi hoitamaan virkaansa vielä kaksi viikkoa.

106. 10. syyskuuta 1981 Kivalo kirjoitti lääkärintodistuksen, jonka mukaan Kekkonen oli toistaiseksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

107. Lokakuussa Kekkonen pyysi eroa presidentin virasta. Se myönnettiin 27. lokakuuta.

108. Hiukan aikaisemmin Kekkonen oli ärähtänyt ”Olkoon sitten Koivisto!”. On tulkittu, että hän näin nimesi seuraajansa.

109. Muodollisesti Kekkosen kausi päättyi vasta 27. tammikuuta 1982, kun Koivisto otti viran vastaan.

110. Silloin Kekkonen oli ollut presidenttinä kuukautta vaille 26 vuotta. Ennätystä tuskin tullaan rikkomaan, koska nykyään presidenttien kaudet on rajattu kahteen.

111. Kekkonen sai jäädä asumaan virka-asuntoonsa Tamminiemeen. Hän poistui sieltä enää joskus turvamiesten saattamana kävelylle.

112. Vuoden 1986 budjettikeskustelussa Veikko Vennamo vaati Kekkosen siirtämistä Tamminiemestä sairaalaan ”kustannussyistä”.

113. Kekkonen kuoli 31. elokuuta 1986. Kolmen päivän kuluttua hän olisi täyttänyt 86 vuotta.

114. Kekkosen hautajaissaatto pidettiin 7. syyskuuta 1986. Se päättyi Hietaniemen hautausmaalle.

115. Kekkosen hautajaissaatossa ei ammuttu kunnialaukauksia, koska hän oli korostanut olevansa rauhanpoliitikko. Sen sijaan soitettiin kirkonkelloja.

 

Linkki alkuperäiseen artikkeliin kuvineen tästä. »

Uutiset

28.4.2017
IL: Omistaja ei myy: Presidentti Kekkosen virka-Chryslerista on tarjottu jo 100 000 euroa

23.4.2017
HS: Pääministeri Aleksei Kosygin oli suomalaisille tutuin neuvostojohtaja – Moskova kielsi Kekkoselta viimeisen tapaamisen

18.3.2017
Yle: ”Tämä kuva valehtelee enemmän kuin mikään muu kuvani” – V.K. Hietanen todisti Kekkosen ja neuvostojohtajan jäätävän tapaamisen

21.2.2017
Yle: Kansalaisaloite: Urho Kekkoselle oma liputuspäivä

6.12.2016
Yle: Mitä Kekkonen söisi tänään?

20.10.2016
Yle: Presidentti Kekkosen käsiala muuttui selvästi iän myötä – katso täältä, miten nimikirjoituskin haurastui

19.10.2016
IL: Kekkonen puhui viimeisinä vuosinaan kauniisti Sylvistään: ”Siinä oli hieno ihminen”

31.8.2016
MTV: Kekkosen elämä kuvina – kuolemasta 30 vuotta

31.8.2016
Keskisuomalainen: Kekkonen kuoli 30 vuotta sitten – tätä hän merkitsee nykyihmisille

25.8.2016
Eeva: Harvinaiset kuvat! Urho Kekkonen ja lastenlapset Eevassa

24.8.2016
Apu: Ennen julkaisemattomat nauhat: Kekkonen lausuu runoja!

23.6.2016
IS: Harvinaislaatuinen video Urho Kekkosen juhannuksesta – näin presidentti kylpi savessa

23.5.2016
Yle: ”Kekkonen osasi käyttäytyä kuin paraskin mannekiini” – kuvaaja seurasi presidenttiä tämän matkalla synnyinkotiinsa

5.3.2016
Kainuun Sanomat: ”Van jo oli Kekkosen näkönen mies”

1.3.2016
MTV: Kekkonen hiihti joka päivä – mutta oliko tyyli väärä?

1.3.2016
MTV: Kekkonen astui virkaan tasan 60 vuotta sitten – ja yleislakko pysäytti Suomen

28.2.2016
HS: Vaalivoiton ja virkaanastujaisten välissä Urho Kekkonen pakeni hiihtoretkelle Kainuuseen

24.2.2016
HS: Hiihtoretkillä on syntynyt monta poliittista suurpäätöstä – Kekkostiet, Rukan lumet, lobbausta Lapissa

19.2.2016
Yle: Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

15.2.2016
Yle: Tutkija: Urho Kekkonen teki itsestään brändin jo ennen brändejä

18.10.2015
LS: Retrobuumi jyllää

15.10.2015
IS: Kuvat: Kekkonen ei ollut aina kalju – tältä tuleva presidentti näytti teini-ikäisenä

13.10.2015
MTV: Oliko Kekkonen hipsterien edelläkävijä? Harvinaisia kuvia julki

22.9.2015
MTV: Tiesitkö? Suomalaisen suosikkiruoan nimi on Kekkosen keksintö

3.9.2015
IS: Tähän Kekkonen olisi halunnut vaihtaa nimensä – 115 faktaa UKK:sta

1.8.2015
LS: Kekkonen juhlisti raumalaisen työn päivää

14.4.2015
Kansan Uutiset: Urho Kekkonen, hauenkalastaja

3.9.2014
Turun Sanomat: Urho Kekkonen: Perkele, kanaa minä en syö!

14.11.2013
Yle: Mies, joka ampui Kekkosen hirven

15.11.2012
MTV: Tällaisia lahjoja presidentit ovat saaneet

9.11.2012
Maailman Historia: Kekkonen oli metsänkin kuningas

29.3.2012
MTV: Tamminiemi oli vallan keskus, mutta ennen kaikkea koti

8.3.2012
LL: Nainen, joka Kekkos-Urkkia kosi

25.2.2011
MTV: Kekkosen reliefi paljastettiin Tallinnassa

3.9.2010
Yle: Kekkonen rokkaa ja taiteilee

11.2.2010
Yle: Kekkosen hiihtoreissu toi terästehtaan

7.8.2009
Yle: Kekkonen rakasti kalaa, ruisleipää ja voita

1.10.2008
MTV: Kekkosen julkaisematon näytelmä löytyi arkistosta

25.9.2005
Yle: Kekkosen kädenjälki näkyi Linnan ruokalistoissa

6.7.2002
MTV: Kekkonen suomalaisten suurin kansallinen esikuva

1.9.2000
VU: Hurtti huumori oli presidentti Urho Kekkosen elämänasenteen pohjavireenä

11.3.2000
MTV: Urho Kekkosen Tarton vierailu palautti Viron suomalaisten mieliin

2.10.1988
Kekkosen kalaretket koottu yksiin kansiin – Tiedot viimeiseltä kalaretkeltä täsmentyvät

26.7.1985
Aamulehti: Kekkonen, Kainuu ja Kansa

23.2.1981
IS: Nyt UKK-ladulle

1.5.1980
Aamulehti: UKK saa Leninin palkinnon

11.4.1980
Aamulehti: UKK saa nimikkomerkin

20.10.1979
Aamulehti: UKK KUNTOILUN LAISTAMISESTA: Jokainen syy on tekosyy

7.9.1979
Aamulehti: Kekkoselle taas uusi tohtorinhattu

31.8.1979
IS: Presidenttimme ruusu

30.6.1979
Aamulehti: Juhlamitali UKK:lle

21.4.1978
Aamulehti: Kekkonen hiihtelee Saivaaralle tänään

2.3.1978
Aamulehti: Kekkoselle Lappiin kivipolku

15.6.1976
Aamulehti: UKK:lle 360 metrin nimikkosilta Naantaliin

19.9.1975
IS: 1 000 000 lahjoituksia Kekkosen kunniaksi

30.8.1975
Aamulehti: UKK pääsi seteliinkin

23.6.1972
Aamulehti: Presidentti lähti lohia narraamaan

3.9.1971
Aamulehti: Kekkosella hattuja virkakauden loppuun